Keltainen kvartsikivi ja syvyyksien aarteet

Kiertelimme vuosi sitten syksyllä kaverin kanssa metsässä. Silllä kertaa olimme teerien jäljillä. Pyssyjä ei ollut mukana, kunhan soitimia kuunneltiin. Kävelimme suolla ja kiipeilimme kallioilla. Katselimme vaarojen lailta kauas. Teerit kukertelivat ja kaveri teki vähän kiusaa, matkimalla nitä. Yksi kukko lensi puuhun lähelle katsomaan, että ketäs täällä on hänen reviirillään?

Koska kävelin tuttuun tapaan leuka rintaa vasten (aina niskat kipeänä), niin huomasin erään tuoreen metsätien varrella mielenkiintoisen kiven. Se oli kvartsikivi, joka oli keltaiseksi värjäytynyt ja sitä väriä oli sironnut myös ympäristöön. Kivessä näkyi punertavia läikkiä ja pinnalla valkoista huurretta. Kivi ei ollut kiiltävä, vaan melko karhea. Kiven reunoissa ja maassa sen ympärillä näkyi siis kivenväristä hienoa pölyä. Keltainen väri johtuu todennäköisesti rautaoksideista, limoniitista. 

Kun tämmöinen kivi löytyy maastosta, niin voiko siitä vetää jotakin johtopäätöksiä? 

Ehkäpä… Hapettumista lienee tapahtunut jossakin. Limoniitti on usein sivutuote, kun rautapitoisia mineraaleja (esim. magnetiitti, hematiitti, sulfidi-mineraalit kuten pyriitti) hapettuu pintakerroksissa. Tällainen hapettuminen tapahtuu etenkin vanhoissa malmivyöhykkeissä: esimerkiksi kulta-, kupari-, lyijy- tai sinkkimalmiesiintymien pinnalla. ”Rautahatun” muodostuminen on tyypillistä: yläosan hapettunut ja rautapitoinen kerros peittää varsinaista metalliesiintymää.

Kvartsikivi, jonka limoniitti oli värjänyt, voi tarkoittaa sitä, että mineraalipitoinen vesi on kuljettanut ja saostanut mineraaleja kallioon. Ja, hydrotermiset vyöhykkeet liittyvät usein jalometallien (kuten kullan) kertymiseen.

Jos tällaisia kiviä löytyy laajemmalta alueelta, voi olla merkkejä siitä, että:

• Alueella on esiintynyt vanhaa vulkaanista toimintaa.
• Alueella on rapautuvia, mahdollisesti malmipitoisia juonia tai esiintymiä.

Toisaalta kiviä on voinut kulkeutua moreenin tai jäätikön mukana, joten lähde saattaa olla hieman kauempana. Voisiko lähialueella muka olla esimerkiksi rautamalmia, kuparia, sinkkiä, lyijyä tai jopa kultaa sisältäviä kallioperän rakenteita?

No missä me siis olimme? Vilkaistaan GTK:n geologisesta kartasta tarkemmin. Keltainen tasainen (ei tarkoita tässä korkeuseroja) alue, vailla mitään erityisiä geologisia merkintöjä. Karelian superyhmä… läpäti lässyn, sedimenttikiviä, hiekkakiviä, savikiviä.. Jotakin muinaista merenpohjaa on ja sedimenttialtaan kerrostumia. Mutta ei kovin kiinnostavaa tai malmiin vittaavaakaan. En usko, että kaivosyhtiö haaskaisi rahaa etsintöihin tällaisella alueella. Ei nimittäin puhuta sanaakaan hydrologisista prosesseista.

Sitten suuntaan katseeni kartalla ylöspäin ja.. mitäs näenkään! Muutaman sentin eli luonnossa noin puolentoista kilometrin päässä kartan pohjaväri muuttuu siniseksi ja alkaa tulla merkintöjä ja rajoja toisensa perään. Tarkoittaa sitä, että joskus kauan sitten on tapahtunut paljon kaikenlaista. Tutkin toista GTK:n karttaa ja siihen on merkitty pisteitä, joissa lukee layman sample. Mitä kummaa? Ne ovat kansannäytteitä. Luonnossa liikkujat ovat löytäneet mielenkiintoisia kiviä ja toimittaneet ne tutkittavaksi. Parin kilometrin päässä omasta löydöstäni, on tavattu kiviä, joissa on ollut pieninä pitoisuuksina mm. nikkeliä, kuparia ja kobolttia. Klikkaan karttaan uuden tason auki ja siinä sanotaan, että kysymyksessä on niin sanotusti metallogeeninen alue. Se tarkoittaa, että sieltä on mahdollista löytää metallimalmeja. Alue on tunnettu monimetalliesiintymistä, jotka syntyivät muinaisen merenalaisen vulkaanisen toiminnan ja hydrotermisen(löytämäni keltainen kvartsikvi) kierron seurauksena.

Kysymyksessä on Suomen mittakaavassa erittäin merkittävä malmialue. Se kuuluu Outokummun geologiseen vyöhykkeeseen, joka tunnetaan: Kupari-, sinkki-, koboltti- ja nikkeliesiintymistään (esim. Outokumpu, Keretti, Vuonos).

Niinpä se, että löysin rautapitoisen, limoniittipinnoitteisen kvartsikiven vain parin kilometrin päässä tunnetuista monimetalliesiintymistä, on erittäin loogista. Ajatelkaa miten mielenkiintoisten tapahtumien johtolankoja voi löytää aivan sattumalta!

Ps. Kivi löytyy täsmälleen siltä alueelta, mistä romaanissani etsitään malmia.