{"id":2428,"date":"2025-09-02T19:03:32","date_gmt":"2025-09-02T17:03:32","guid":{"rendered":"https:\/\/www.jannemononen.fi\/?p=2428"},"modified":"2026-03-19T17:36:48","modified_gmt":"2026-03-19T15:36:48","slug":"keltainen-kvartsikivi-ja-syvyyksien-aarteet","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.jannemononen.fi\/index.php\/2025\/09\/02\/keltainen-kvartsikivi-ja-syvyyksien-aarteet\/","title":{"rendered":"Keltainen kvartsikivi ja syvyyksien aarteet"},"content":{"rendered":"\n<p>Kiertelimme vuosi sitten syksyll\u00e4 kaverin kanssa mets\u00e4ss\u00e4. Silll\u00e4 kertaa olimme teerien j\u00e4ljill\u00e4. Pyssyj\u00e4 ei ollut mukana, kunhan soitimia kuunneltiin. K\u00e4velimme suolla ja kiipeilimme kallioilla. Katselimme vaarojen lailta kauas. Teerit kukertelivat ja kaveri teki v\u00e4h\u00e4n kiusaa, matkimalla nit\u00e4. Yksi kukko lensi puuhun l\u00e4helle katsomaan, ett\u00e4 ket\u00e4s t\u00e4\u00e4ll\u00e4 on h\u00e4nen reviirill\u00e4\u00e4n?<\/p>\n\n\n\n<p>Koska k\u00e4velin tuttuun tapaan leuka rintaa vasten (aina niskat kipe\u00e4n\u00e4), niin huomasin er\u00e4\u00e4n tuoreen mets\u00e4tien varrella mielenkiintoisen kiven. Se oli kvartsikivi, joka oli keltaiseksi v\u00e4rj\u00e4ytynyt ja sit\u00e4 v\u00e4ri\u00e4 oli sironnut my\u00f6s ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n. Kivess\u00e4 n\u00e4kyi punertavia l\u00e4ikki\u00e4 ja pinnalla valkoista huurretta. Kivi ei ollut kiilt\u00e4v\u00e4, vaan melko karhea. Kiven reunoissa ja maassa sen ymp\u00e4rill\u00e4 n\u00e4kyi siis kivenv\u00e4rist\u00e4 hienoa p\u00f6ly\u00e4. Keltainen v\u00e4ri johtuu todenn\u00e4k\u00f6isesti rautaoksideista, limoniitista.&nbsp;<\/p>\n\n\n<div class=\"wp-block-image\">\n<figure class=\"alignright size-large is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"786\" height=\"1024\" src=\"https:\/\/www.jannemononen.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/keltainenkivi-786x1024.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-2430\" style=\"width:323px;height:auto\" srcset=\"https:\/\/www.jannemononen.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/keltainenkivi-786x1024.jpg 786w, https:\/\/www.jannemononen.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/keltainenkivi-230x300.jpg 230w, https:\/\/www.jannemononen.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/keltainenkivi-768x1000.jpg 768w, https:\/\/www.jannemononen.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/keltainenkivi-600x781.jpg 600w, https:\/\/www.jannemononen.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/keltainenkivi.jpg 1000w\" sizes=\"auto, (max-width: 786px) 100vw, 786px\" \/><\/figure>\n<\/div>\n\n\n<p>Kun t\u00e4mm\u00f6inen kivi l\u00f6ytyy maastosta, niin voiko siit\u00e4 vet\u00e4\u00e4 jotakin johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4?&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Ehk\u00e4p\u00e4&#8230; Hapettumista lienee tapahtunut jossakin. Limoniitti on usein sivutuote, kun rautapitoisia mineraaleja (esim. magnetiitti, hematiitti, sulfidi-mineraalit kuten pyriitti) hapettuu pintakerroksissa. T\u00e4llainen hapettuminen tapahtuu etenkin vanhoissa malmivy\u00f6hykkeiss\u00e4: esimerkiksi kulta-, kupari-, lyijy- tai sinkkimalmiesiintymien pinnalla. &#8221;Rautahatun&#8221; muodostuminen on tyypillist\u00e4: yl\u00e4osan hapettunut ja rautapitoinen kerros peitt\u00e4\u00e4 varsinaista metalliesiintym\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Kvartsikivi, jonka limoniitti oli v\u00e4rj\u00e4nyt, voi tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 mineraalipitoinen vesi on kuljettanut ja saostanut mineraaleja kallioon. Ja, hydrotermiset vy\u00f6hykkeet liittyv\u00e4t usein jalometallien (kuten kullan) kertymiseen.<\/p>\n\n\n\n<p>Jos t\u00e4llaisia kivi\u00e4 l\u00f6ytyy laajemmalta alueelta, voi olla merkkej\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Alueella on esiintynyt vanhaa vulkaanista toimintaa.<\/li>\n\n\n\n<li>Alueella on rapautuvia, mahdollisesti malmipitoisia juonia tai esiintymi\u00e4.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p>Toisaalta kivi\u00e4 on voinut kulkeutua moreenin tai j\u00e4\u00e4tik\u00f6n mukana, joten l\u00e4hde saattaa olla hieman kauempana. Voisiko l\u00e4hialueella muka olla esimerkiksi rautamalmia, kuparia, sinkki\u00e4, lyijy\u00e4 tai jopa kultaa sis\u00e4lt\u00e4vi\u00e4 kallioper\u00e4n rakenteita?<\/p>\n\n\n\n<p>No miss\u00e4 me siis olimme? Vilkaistaan GTK:n geologisesta kartasta tarkemmin. Keltainen tasainen (ei tarkoita t\u00e4ss\u00e4 korkeuseroja) alue, vailla mit\u00e4\u00e4n erityisi\u00e4 geologisia merkint\u00f6j\u00e4. Karelian superyhm\u00e4\u2026 l\u00e4p\u00e4ti l\u00e4ssyn, sedimenttikivi\u00e4, hiekkakivi\u00e4, savikivi\u00e4.. Jotakin muinaista merenpohjaa on ja sedimenttialtaan kerrostumia. Mutta ei kovin kiinnostavaa tai malmiin vittaavaakaan. En usko, ett\u00e4 kaivosyhti\u00f6 haaskaisi rahaa etsint\u00f6ihin t\u00e4llaisella alueella. Ei nimitt\u00e4in puhuta sanaakaan hydrologisista prosesseista. <\/p>\n\n\n\n<p>Sitten suuntaan katseeni kartalla yl\u00f6sp\u00e4in ja.. mit\u00e4s n\u00e4enk\u00e4\u00e4n! Muutaman sentin eli luonnossa noin puolentoista kilometrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 kartan pohjav\u00e4ri muuttuu siniseksi ja alkaa tulla merkint\u00f6j\u00e4 ja rajoja toisensa per\u00e4\u00e4n. Tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 joskus kauan sitten on tapahtunut paljon kaikenlaista. Tutkin toista GTK:n karttaa ja siihen on merkitty pisteit\u00e4, joissa lukee layman sample. Mit\u00e4 kummaa? Ne ovat kansann\u00e4ytteit\u00e4. Luonnossa liikkujat ovat l\u00f6yt\u00e4neet mielenkiintoisia kivi\u00e4 ja toimittaneet ne tutkittavaksi. Parin kilometrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 omasta l\u00f6yd\u00f6st\u00e4ni, on tavattu kivi\u00e4, joissa on ollut pienin\u00e4 pitoisuuksina mm. nikkeli\u00e4, kuparia ja kobolttia. Klikkaan karttaan uuden tason auki ja siin\u00e4 sanotaan, ett\u00e4 kysymyksess\u00e4 on niin sanotusti metallogeeninen alue. Se tarkoittaa, ett\u00e4 sielt\u00e4 on mahdollista l\u00f6yt\u00e4\u00e4 metallimalmeja. Alue on tunnettu monimetalliesiintymist\u00e4, jotka syntyiv\u00e4t muinaisen merenalaisen vulkaanisen toiminnan ja <strong><em>hydrotermisen<\/em><\/strong>(l\u00f6yt\u00e4m\u00e4ni keltainen kvartsikvi) kierron seurauksena.<\/p>\n\n\n\n<p>Kysymyksess\u00e4 on Suomen mittakaavassa eritt\u00e4in merkitt\u00e4v\u00e4 malmialue. Se kuuluu Outokummun geologiseen vy\u00f6hykkeeseen, joka tunnetaan: Kupari-, sinkki-, koboltti- ja nikkeliesiintymist\u00e4\u00e4n (esim. Outokumpu, Keretti, Vuonos).<\/p>\n\n\n\n<p>Niinp\u00e4 se, ett\u00e4 l\u00f6ysin rautapitoisen, limoniittipinnoitteisen kvartsikiven vain parin kilometrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 tunnetuista monimetalliesiintymist\u00e4, on eritt\u00e4in loogista. Ajatelkaa miten mielenkiintoisten tapahtumien johtolankoja voi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 aivan sattumalta!<\/p>\n\n\n\n<p>Ps. Kivi l\u00f6ytyy t\u00e4sm\u00e4lleen silt\u00e4 alueelta, mist\u00e4 <strong><a href=\"https:\/\/www.jannemononen.fi\/index.php\/tuote\/kyopelinvuori-ensimmainen-osa\/\">romaanissani<\/a><\/strong> etsit\u00e4\u00e4n malmia. <\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kiertelimme vuosi sitten syksyll\u00e4 kaverin kanssa mets\u00e4ss\u00e4. Silll\u00e4 kertaa olimme teerien j\u00e4ljill\u00e4. Pyssyj\u00e4 ei ollut mukana, kunhan soitimia kuunneltiin. K\u00e4velimme suolla ja kiipeilimme kallioilla. Katselimme vaarojen lailta kauas. Teerit kukertelivat ja kaveri teki v\u00e4h\u00e4n kiusaa, matkimalla nit\u00e4. Yksi kukko lensi puuhun l\u00e4helle katsomaan, ett\u00e4 ket\u00e4s t\u00e4\u00e4ll\u00e4 on h\u00e4nen reviirill\u00e4\u00e4n? Koska k\u00e4velin tuttuun tapaan leuka rintaa&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":2599,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_kadence_starter_templates_imported_post":false,"_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","footnotes":""},"categories":[190],"tags":[],"class_list":["post-2428","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-paivakirja"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.jannemononen.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2428","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.jannemononen.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.jannemononen.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.jannemononen.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.jannemononen.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2428"}],"version-history":[{"count":9,"href":"https:\/\/www.jannemononen.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2428\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2453,"href":"https:\/\/www.jannemononen.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2428\/revisions\/2453"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.jannemononen.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2599"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.jannemononen.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2428"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.jannemononen.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2428"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.jannemononen.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2428"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}